Arvoisa puheenjohtaja
Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä on keskustellut vuoden 2023 tilinpäätöksestä ja haluaa nostaa muutamia talousasioita tarkasteluun.
Vuosi 2023 oli muutosten vuosi. Suurimmat muutokset tulivat, kun Sosiaali- ja terveyspuoli henkilöineen ja rahoineen siirtyivät alueelle ja tästä syystä kaupunki joutui toteuttamaan jäljelle jääneiden toimintojen osalta mittavan uudelleen järjestelyn eli organisaatiouudistuksen.
Yleensä organisaatiouudistuksen jalkauttaminen kestää pari vuotta ennen kuin työyhteisö on järjestäytynyt tehokkaimmilleen. Mutta nyt tilinpäätöstä lukiessa näyttää siltä, että uudistuksen läpivienti on jokseenkin onnistunut. Kiitos siitä valmisteleville virkamiehille, työntekijöille ja myös poliittisille toimijoille, jotka ovat toimineet hyvässä yhteistyössä virtaviivaistamassa kaupungin toimintaa. Vaikka sote-puoli lähti erilleen, niin kaupungin ja alueen työ yhteisillä rajapinnoilla jatkuu ja yksi onnistuminenkin on saatu, eli Hyte-kertoimet ovat nyt parhaalla tasolla, niillä on merkitystä, koska toimivat kannustimina suurempiin valtionosuuksiin.
Porvoon talous on ollut positiivinen poikkeus suomalaisten kaupunkien ja kuntien joukossa. Sen huomaa mm. kun tarkastellaan tilinpäätöksen liikennevaloväreillä kuvattuja strategisia talousmittareita.
– Vuosikate / poisto prosentit ovat vihreällä.
– Investointeja on voitu toteuttaa tulorahoituksella ilman lainoja.
– Omavaraisuus aste on kehittynyt ja saavuttanut jo lähes hyvän tason.
– Kaupungin lainakanta oli hyvä eli 1454€ per asukas, kun maan keskiarvo oli 3363€.
– Konsernin lainakanta oli myös hyvä eli 4484€, kun koko maan keskiarvo oli 7454€.
– Lisäksi toiminnan ja investoinnin rahoitusvirta on ollut hyvä jo kolmena vuotena peräkkäin.
Tulos
Kaupungin tilikauden tulos on ilahduttavasti 19,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämän suuruus perustui lähinnä 15 miljoonan euron kertaerään edellisiltä vuosilta.
Lisäksi positiivisena asiana mainittakoon, että kaupungilla on kertynyttä ylijäämää vuosien varrelta reilu 146 miljoonaa euroa. Niistä suuri osa on taseessa uusittujen koulujen ja päiväkotien seinissä ja sijoituspuolellakin kaupungilla on hajautettuna arviolta 50 miljoonan euron verran tekemässä tuottoa kaupungin tarpeisiin (maanhankintarahastoa 17m€, Itärata-varaus 10m€, Vihreän siirtymän rahasto 10m€ jne).
Velka
Porvoon lainakanta oli vuoden 2023 lopussa noin 74,6 miljoonaa euroa. Korkokulut pysyivät aiempien vuosien tapaan matalla tasolla ja olivat yhteensä noin 0,3 miljoonaa euroa. Lainojen korkomenojen kasvuun oli onneksi varauduttu korkosuojauksilla. Korkotaso on ollut reippaassa nousussa ja näin jälkikäteen suojaukset näyttäytyvät vastuullisuutena, vaikka lähes nollakorkojen aikaan ne tuntuivat kalliilta ja ylimitoitetuilta. Huonoja esimerkkejä pelkästään markkinakorkojen armoille jäämisestä ei tarvitse etsiä kaukaa, Helsingin kaupunki jätti vuokra-asuntoyhtiönsä lainat suojaamatta ja tavalliset vähävaraiset vuokralaiset saivat osakseen järkyttävän suuria vuokrankorotuksia.
Kaupungin lainakanta on edelleen pienentymässä ja tämä erityisen tärkeää, koska olemme suunnittelemassa mittavia investointeja lainarahalla mm. Kokonniemen liikuntakeskukseen, joukkoliikenteen kehittämiseen jne. Näihin hankkeisiin ei voida ryhtyä, ellei kantokyky velkaan nähden ole kohdillaan.
Yhteenveto
Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä pitää tärkeänä, että kaupungin talouden hoito on kestävää, suunnitelmallista ja suhdanteita seuraavaa. Emme ole erillinen hyvinvoinnin saareke, joka on immuuni globaalin talouden virtauksista. Myös se miten valtion taloutta hoidetaan ja miten hyvinvointialueen asioita hoidetaan ja miten naapurikunnilla menee, niillä kaikilla on viimekädessä vaikutusta meihin.
Taivaalla on synkkiä pilviä talouden ja kovan turvallisuuden sekä terveysturvallisuuden puolella. Itä-Uudenmaan Hyvinvointialueen talous on noin 30 miljoonaa euroa alijäämäinen, HUS on puolestaan 111 miljoonaa euroa alijäämäinen. Näissä molemmissa on aloitettu talouden sopeuttamisohjelmat, jotka tulevat olemaan niin rajuja, että uhkana on paljon kärsimystä, kun ihmiset eivät pääse hoitoon ja palveluiden piiriin. Ennen kunnat maksoivat kiltisti lisäbudjeteilla HUS:n laskut ja omat sote-ylitykset. Nyt niin ei voida enää tehdä, vaan alueen ja HUS:n on katettava alijäämänsä vuoteen 2027 mennessä. Ylijäämät, joista Porvoo nyt vielä nauttii, niitä ei olisi, jos Sote-puoli olisi vielä kaupungin järjestämisvastuulla.
On erinomaisen tärkeää, että Porvoon kaupunginvaltuusto on sitoutunut vastikään hyväksyttyyn talouden ja tuottavuuden ohjelmaan myös vuoden 2025 talousarviota ja tulevien vuosien taloussuunnitelmaa tehdessä. Valtio ei voi jättää hyvinvointialueita pulaan ja oletettavaa on, että valtionosuudet kunnille tulevat pienentymään entisestään ja normipurku eli lakisääteisten tehtävien vähentäminen eduskunnan taholta tulee olemaa niin vaikeaa ja hidasta, ettei helpotusta ole tulossa sieltäkään. Ministeriöt on tehty valmistelemaan lakeja, ei purkamaan niitä ja jo tästäkin syystä normipurku lähtökohtaisesti vaikeuksissa.
Siksi kaupungin taloudenhoidon pitää reagoida jo nyt, käyttömenojen/kulujen nousua on hillittävä, budjettia noudatettava ja investointiraameissa on pysyttävä paljon, paljon tiukemmin!
Vanha sanonta kuuluu: Ratkaisevaa ei ole niinkään ne pienet tulot, vaan ne suuret menot.
Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmä kiittää kaikkia asianosaisia tilivuodesta 2023 ja toivottaa hyvää kesää kaikille
Ryhmän puolesta Jere Riikonen,
kaupunginvaltuutettu